lauantai 4. huhtikuuta 2015

CAMEL RACE

Kamelikilpailut ovat täällä!

Tarkoitus oli herätä kukonlaulun aikaan (yli puoleen yöhön venyneen työvuoron jälkeen) ja lähteä katsomaan kamelikisoja. Herääminen onnistui hyvin. Mutta sitten kävi niin kuin usein ennenkin. Taksikuskilla ei ollut harmainta aavistusta, missä paikka oli ja istuttiin taksissa yli tunti ja saavuimme kisapaikalla juuri kun kisat olivat aamupäivän osalta ohi. Seurasin taksimatkaa puhelimen navigaattorista ja pari kertaa huomautin, että ollaankohan menossa oikeaan suuntaan kun puhelin ohjaa aivan päin vastaiseen suuntaan. Taksikuski oli hyvin töykeä ja kehotti vain pitämään suumme kiinni. Lopulta taksikuski ymmärsi, että kisat ovat toisella stadiumilla kuin hän luuli.

Kamelikilpailut on jaettu kahteen osaan: aamupäivään ja iltapäivään, mutta työkaverilla oli tietenkin työvuoro iltapäivällä, joten ei siinä auttanut muu kuin lähteä ottamaan parit kuvat ja metsästämään taksia takaisin päin. Se osoittautuikin sitten aikamoiseksi ongelmaksi. Taksikuski, joka toi meidät kisapaikalle oli jo lähtenyt ja tuskin olisi meitä kyytiin enää ottanutkaan, sillä saatiin kunnon draama aikaiseksi maksusta, jonka piti olla kiinteä 50AED, mutta koska hän päätti viedä meitä väärälle radalle hinta pompsahtikin 120AED. Onneksi työkaveri oli sen verran kuumakalle, että haistatti moiselle pyynnölle pitkät. Ärsytti oikein taas itseni puolesta, että annoin sen verran periksi, että annoin 10AED extraa. Ohjeet olivat hyvin selkeät minne mennä, mutta näitä kuskeja aina välillä sattuu, että vaikka varmistat tuhat kertaa, että tietäähän taksi minne mennä, puolessa välissä matkaa aletaan käydä keskustelua, että missähän kyseinen paikka sitten onkaan.

Noh, anysay takaisin siihen, että emme löytäneet taksia takaisin. Paikka oli keskellä aavikkoa, joten taksin soittamisen saattoi unohtaa. Ohi ajoi autoja, jotka tarjosivat kyytiä, mutta kieltäydyimme aina. Lopulta ei vain ollut muuta vaihtoehtoja. Keskeltä aavikkoa ei vain päässyt pois. Ei turistin turistia mailla halmeilla. Ei informaatio taulua, ei ristin sielua joka puhuisi englantia. Lopulta oli pakko pysäyttää vastaantuleva auto. Puolessa välissä matkaa huomautimme, että olisikohan mahdollista ottaa suunnaksi Dubai, sillä olimme hyvää vauhtia matkalla aivan päinvastaiseen suuntaan. 40 min ajomatkan jälkeen Burj Khalifan torni alkoi lähestyä. Sitten auto pysähtyi ja kuljettaja avasi oven ja sanoi, että haluaa ottaa valokuvan. Sillä sekunnilla tiesin, mitä on tapahtumassa. Keskellä moottoritietä ei oteta valokuvia. Kipusin pois autosta ja tuli kyllä sellainen tarjous, että olin valmis ottamaan kunnon kunfu otteet käyttöön. Huusin työkaverille, että nyt ulos autosta. Onneksi tilanne ratkesi ja auto jatkoi matkaa ilman meitä. Siitä jatkettiin sitten matkaa jalan. Mieletön munkki kävi, että parin minuutin kävelyn jälkeen normitaksi pysähtyi poimimaan meidät tieltä. Vaikka Dubai on yksi turvallisimmista kaupungeista, tämä sai kyllä karvat pystyyn.

Sellaista tänään.

Onneksi kamelien näkeminen vähän lämmitti tätä huonoa vapaapäivää. Iltapäivästä saatiin vielä kokea yksi toivoton taksikuski, jolla oli kolmas työpäivä menossa. SIllä sekunnilla kun selvisi, ettei hänellä ollut aavistustakaan, missä asuntomme sijaitsi maksoimme ja kävelimme takaisin taksitolpalle. Välillä ottaa niin aivoon, että asumme julkisen liikenteen ulottumattomissa ja taksi on ainoa vaihtoehto sivilisaation pariin.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti