lauantai 24. tammikuuta 2015

WHAT'S UP?

Moipsan!

Aika päivitellä taas hieman kuulumisia. Mitään maata mullistavaa ei ole tapahtunut, arki rullaa mukavasti päivä kerrallaan. Otin vapaapäivästä hyödyn irti ja kävin kampaajalla värjäämässä tyven piiloon. Viimeksi hintaa kertyi 250AED. Tällä kertaa 460AED. Perinteisenä suomalaisena maksoin kaiken mukisematta, kävelin 2 kilometriä, pysähdyin ja mietin että pitäisikö sittenkin mennä takaisin ja kysyä, että hetkinen. Seisoin varmaan minuutin paikallani miettimässä kunnes päätin asian antaa olla. Seuraavalla kerralla varmistan ensin hinnan ja sitten istun penkkiin. 460AED on aika jäätävä hinta tyviväristä, etenkin tällä palkalla.

Ensi kuussa mikäli saamme hyvän service chargen eli palvelumaksun, joka maksetaan palkan päälle haluamme kokeilla helikopterimatkaa Dubain yllä.  Lento, johon olemme suunnitelleet menoa on 12 minuuttia. Ensi kuussa kun muutto toiseen huoneeseen varmistuu hankimme myös pesukoneen. Olen aivan viimeistä tippaa myöten täynnä yhteisiä pesukoneita, etenkin kun ilmoitustaululle ilmestyi luettavaksi uutisia, että huomio sänkypunkkeja liikkeellä viereisessä asuinblokissa. En tosiaan ota yhden yhtä riskiä, että nuo mönkiäiset päätyisivät tähän tai seuraavaan huoneeseen. Kaikki huoneet käytiin myrkyttämässä, mutta silti, ei kiitos enää yhteisiä pesuhetkiä.

Jos joku joskus langan toisessa päässä miettiin, miksen kirjoita töistä mitään. Kirjoitettavaa toki olisi, kaikenlaisia kömmähdyksiä ja tilanteita on tullut vastaan, mutta mutta, kaikki kirjoitettu täällä on julkista ja raja ylittyy helposti mitä voi sanoa ja mitä ei. Siksi olen pyrkinyt pitämään työn pois täältä lähes kokonaan. Tietenkin jotain kirjoittelen, koska onhan työ tällä hetkellä valtavan iso osa elämää.

Viime aikoina olen ottanut itseä niskasta kiinni ja raahannut itseni kuntosalille viikon jokaisena päivänä. 30 minuuttia juoksumatolla ja vatsalihastreeniä. Jää nähtäväksi miten kauan into kestää. Mutta ei hätää, olen kyllä pitänyt huolen, että tasapaino säilyy. Suklaata kuluu ihan samaan tahtiin kuin aina ennenkin. Ruuasta kun tuli puhe, taitaa kohta olla päivällisaika. Asuntolan ruokala on jotain niin sanoin kuvaamattoman kamalaa, että kannattaa lähteä muualle syömään. Ensimmäisen kuukauden valkoinen riisi meni alas. Nyt jo pelkkä sen näkeminen yököttää. Kyse ei ole nirsoilusta vaan siitä, että asuntolan ruokalan ruoka on niin huonolaatuista ja epäilyttävän näköistä että ei kerta kaikkiaan pysty. Salaatin lehdet ovat ruskeita, feta maistuu käyneelle. Onneksi hotellisapuska on ihan hyvää, siinä ei ole valittamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti